Esipuhe

Planeternas skyddslingar (Tähtien turvatit) on Zacharias Topeliuksen teoksista viimeinen, joka edustaa hänen 1850-luvulla Suomeen menestyksekkäästi tuomaansa lajityyppiä: historiallista romaania. Kolmiosainen teos ilmestyi jatkokertomuksena sekä Suomessa että Ruotsissa vuosina 1886–1888 ja Albert Bonnierin kustantamon julkaisemana kirjapainoksena vuonna 1889. Romaani on Topeliuksen kunnianhimoisin ja huolellisimmin toteutettu historiallista aikakautta kaunokirjallisessa muodossa kuvaava teos. Siinä kansanomainen historiankirjoitus yhdistyy viihteeseen, mystiikkaan ja esseistiikkaan erityislaatuisella topeliaanisella tavallaan. Topeliuksen aiempaan historialliseen fiktioon verrattuna romaanissa oli uutta realistisempi lähestymistapa, yhä pessimistisempi näkemys maailmasta ja historiasta sekä entistä vahvempi yhteys ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. 1900-luvulla romaanista julkaistiin uusia painoksia, joissa teoksen nimeksi oli kirjailijan pyynnöstä muutettu Stjärnornas kungabarn. Vuonna 1954 teoksesta ilmestyi lyhennetty painos, mutta sen jälkeen romaania ei ole julkaistu ennen tätä.

Romaanin kriittisessä editiossa julkaistaan sen ensimmäinen kirjapainos vuodelta 1889. Editio julkaistaan sekä painettuna että digitaalisena (topelius.sls.fi sekä sähkökirja). Johdanto, lukuteksti ja tekstikriittinen selonteko ovat yhtenevät eri muodoissa, mutta vaihtelua eli ensipainoksen ja jatkokertomusten välisiä eroja voi tarkastella yksityiskohtaisesti ainoastaan internetissä julkaistussa editiossa. Vaihtelusta on laadittu yhteenveto tekstikriittiseen selontekoon.

Tämä editio on syntynyt useamman henkilön työn tuloksena. Tekstin on etabloinut Anna Movall. Kollaation ovat suorittaneet Ina Krokfors ja Movall. Movall huolehti myös mittavasta, koneellisesti suoritetusta varianttien paikannus- ja luokittelutyöstä. Minä olen kirjoittanut johdannon ja tekstikriittisen selonteon sekä laatinut kommentit yhteistyössä Pia Forssellin kanssa. Carola Herberts on kirjoittanut tekstikriittiseen selontekoon romaanin epätäydellistä käsikirjoitusta käsittelevän alaluvun. Mats Dahlberg on koodannut henkilöiden, paikkakuntien ja teosten nimet, ja Eliel Kilpelä ja Jörgen Scholz ovat avustaneet vieraskielisten osuuksien käännösten laatimisessa. Scholz on lisäksi valmistellut Katarina Pihlflycktin kanssa koneellisesti luetut tekstit jatkokoodausta varten. Minä, Forssell ja Maren Jonasson olemme lukeneet oikovedokset. Haluan kiittää kaikkia tärkeästä työpanoksesta ja hyvästä yhteistyöstä.

Lämmin kiitos professori Ingvar Dahlbackalle siitä, että hän tarkisti ennalta osan johdannosta kiinnittäen erityisesti huomiota teologisiin ja kirkkohistoriallisiin kysymyksiin sekä esitti arvokkaita kommentteja ja hyviä neuvoja. Kiitokset myös Carola Herbertsille ja Maren Jonassonille, jotka tarkistivat toimitukselliset tekstit perinpohjaisesti kokeneen toimittajan silmin. Haluan kiittää erityisesti ja koko sydämestäni Pia Forssellia, joka luki edition koko käsikirjoituksen hyvin huolellisesti ja tarkkaavaisesti ja esitti omia kommenttejaan. Hänen laajasta asiantuntemuksestaan ja perehtyneisyydestään aikakauteen oli suuresti apua, ja hän auttoi myös merkittävästi parantamaan sekä esityksen kieliasua että sisältöä.

Zacharias Topelius Skrifter -sarjan toimitusneuvoston jäsenet ovat lukeneet edition käsikirjoituksen ja kommentoineet sitä. Haluan kiittää erityisesti Kerstin Thelanderia ja Per Stamia oivaltavista näkemyksistä. Edition käsikirjoituksen on tarkastanut kaksi Svenska litteratursällskapet i Finlandin julkaisulautakunnan nimittämää ulkopuolista asiantuntijaa. Arvostamme heidän hyväntahtoisia kommenttejaan ja rakentavia ehdotuksiaan, jotka on otettu huomioon toimitustyössä.

Sebastian Köhler