Kronologia

1818 Zacharias Topelius syntyy 14. tammikuuta Kuddnäsin tilalla Uudenkaarlepyyn ulkopuolella. Vanhemmat: piirilääkäri Zacharias Topelius vanhempi ja Catharina Sofia, o.s. Calamnius.
1820 Sisar Johanna Sofia syntyy 1. maaliskuuta.
1825 Topeliuksen lapset saavat ensimmäisen kotiopettajansa serkustaan Frans Toppeliuksesta, josta sittemmin tulee Orisbergin ruukinsaarnaaja Isokyrössä.
1829 Zacharias alkaa käydä Oulun triviaalikoulua. Hän asuu setänsä Gustaf Toppeliuksen luona kevääseen 1832 asti.
1831 Isä kuolee 23. tammikuuta. Ennen kuolemaansa hän on jättänyt nuoren Topeliuksen kasvatuksen veljensä Gustaf Toppeliuksen vastuulle.
1832 J.L. Runebergin yksityisoppilaana Helsingissä. Varhaisimmat runonsa (mm. »Efter Runeberg») Topelius kirjoitti oleskelunsa aikana Runebergien kodissa.
1833 Suorittaa ylioppilastutkinnon Helsingissä 4. kesäkuuta (hyväksytään 14 äänellä eli alhaisimmalla approbatur cum laude -arvosanalla). Kirjoittautuu Pohjalaiseen osakuntaan 6. kesäkuuta ja aloittaa lokakuussa opintonsa Keisarillisessa Aleksanterin-Yliopistossa Helsingissä.
1834 Pääsee ripille Uudenkaarlepyyn kirkossa 20. heinäkuuta.
1835 Aloittaa Pohjalaisen osakunnan lehden toimituksessa 6. maaliskuuta.
1837 Valitaan 31. lokakuuta yhdeksi kymmenestä Pohjalaisen osakunnan moraalia valvovasta sensorista.
1838 Julkaisee Helsingfors Morgonbladissa 16. heinäkuuta ensimmäisen runonsa »Den stolta Rosen».
1840 Filosofian kandidaatti 12. toukokuuta. Promovoidaan filosofian maisteriksi 20. heinäkuuta.
1841 Palkataan Helsingfors Tidningarin toimittajaksi 20. joulukuuta.
Pohjoispohjalaisen osakunnan sihteeri (–1843).
1842 Kihlautuu Emilie Lindqvistin kanssa Uudessakaarlepyyssä.
Valitaan Societas pro Fauna et Flora Fennican sihteeriksi.
»Leopoldinerbrev» 1842–1853, Helsingfors Tidningar
1843 Valitaan Pohjoispohjalaisen osakunnan virkaa tekeväksi kuraattoriksi 1843–1844. Matkustaa ensimmäisen kerran Ruotsiin ja käy Tukholmassa ja Uppsalassa. Lukee tutkielmansa »Äger Finska Folket en Historie?» Pohjalaisen osakunnan Porthan-juhlassa 9. marraskuuta. (»Onko Suomen kansalla historiaa?», 1845 *Kanawassa*).
1844 Suorittaa 8. marraskuuta lisensiaatin tutkinnon pääaineenaan historia.
1845 Valitaan Pohjalaisen osakunnan virkaa tekeväksi kuraattoriksi 29. tammikuuta (–1847). Tutkielma »Äger Finska Folket en Historie?» julkaistaan muokattuna mutta ydinajatusta muuttamatta pohjalaisten julkaisussa Joukahaisessa. Solmii 30. joulukuuta avioliiton Emilie Lindqvistin kanssa Uudessakaarlepyyssä.
Finland framstäldt i teckningar (–1852)
Runokokoelma Ljungblommor
Jatkokertomukset »Den evige studenten», »Den gamle beckbrännaren» (sittemmin »Beckbrännaren, som alltid kom öfverst»), »Toholampi» ja »Lindanserskan», Helsingfors Tidningar
1846 Kiinnitetään historian ja ruotsin opettajaksi Helsingfors Privatlyceumiin (–1850). Toimii Yliopiston kirjaston ylimääräisenä amanuenssina vuoteen 1851. Tytär Aina Sofia syntyy 5. lokakuuta.
Jatkokertomukset »Vattenmärket», »Uppbördsskrivaren», »Trollpackorna i Uleåborg» ja »Häradshövdingen», Helsingfors Tidningar
1847 Filosofian tohtoriksi 22. kesäkuuta muinaissuomalaisten avioliittotapoja käsittelevällä väitöskirjalla De modo matrimonia jugendi apud Fennos quondam vigente. Suomen Taideyhdistyksen sihteeriksi (–1869).
Satukokoelma Sagor. Första samlingen
1848 Poika Mikael syntyy 6. maaliskuuta.
Jatkokertomus »Drottning Sofia Magdalena» (Vinterqvällar-kokoelmassa nimellä »Drottning Sofia Magdalenas örhängen»), Helsingfors Tidningar
Satukokoelma Sagor. Andra samlingen
1849 Jatkokertomukset »Gamla baron på Rautakylä» ja »Vikingens graf», Helsingfors Tidningar
Satukokoelma Sagor. Tredje samlingen
1850 Keväällä Emilie Topelius synnyttää kuolleen tyttären, ja 6. syyskuuta kuolee Mikael. Topelius kirjoittaa poikansa muistoksi kaksi runoa, »En liten pilt» ja »Två englar».
Runokokoelma Ljungblommor. Andra samlingen
Jatkokertomus »Hertiginnan af Finland», Helsingfors Tidningar, samana vuonna myös kirjana
1851 Näytelmä Efter femtio år novellin »Gamla baron på Rautakylän» pohjalta, saa ensi-iltansa 14. maaliskuuta.
Jatkokertomus »Fältskärns berättelser», Helsingfors Tidningar (–1866)
1852 Nimitetään 18. elokuuta Vaasan kymnaasin historian lehtoriksi mutta ei astu virkaan. Oopperan Kung Carls jagt ensi-ilta Helsingfors Theaterissa 24. maaliskuuta. Topelius oli kirjoittanut siihen libreton. Emilie Topelius synnyttää kuolleen pojan.
Satukokoelma Sagor. Fjerde samlingen
1853 Näytelmän *Regina von Emmeritz* ensi-ilta 13. huhtikuuta. Aihe oli saatu *Välskärin kertomusten* 1. osasta.
Fältskärns berättelser kirjana (–1867)
1854 Nimitetään 15. maaliskuuta Suomen historian ylimäär. professoriksi. Tytär Toini Maria syntyy 14. maaliskuuta.
Runokokoelma Ljungblommor. Tredje samlingen
1855 Emilie Topelius ostaa perheelle kesäpaikan, Majniemen, Uudenkaarlepyyn läheltä. Tytär Eva Maria syntyy 4. syyskuuta.
1856 Ensimmäinen matka mannermaalle.
Matkakirjeitä »Söderom Östersjön» ja jatkokertomus »Vernas rosor» (joka jatkuu nimellä »Stjernan i molnet»), Helsingfors Tidningar
Läsebok för de lägsta läroverken i Finland. Första kursen: Naturens Bok
1857 Poika Rafael syntyy 12. toukokuuta.
Jatkokertomus »Guldspöket» (Vinterqvällar-kokoelmassa nimellä »Det gyllene spöket»)
1858 Rafael kuolee yksivuotispäivänään. Topeliuksen satu »Om den sommar som aldrig kom» kertoo Rafaelin sairaudesta ja kuolemasta.
Jatkokertomus »Brita Skrifvars», Helsingfors Tidningar
1859 Tytär Rosa Emilia syntyy 4. lokakuuta.
Jatkokertomus »Gröna kammarn på Linnais gård», Helsingfors Tidningar
1860 Jättää *Helsingfors Tidningarin* toimittajan tehtävän. Nya Theatern vihitään 28. marraskuuta Helsingissä käyttöön Topeliuksen näytelmällä Prinsessan af Cypern.
Jatkokertomus »Simeon Levis resa till Finland år 5,870 efter verldens skapelse, efter de kristnes tideräkning det 1,900:de», Helsingfors Tidningar
Jatkokertomukset »Vincent Vågbrytaren» ja »Fröken Drifva», Helsingfors Tidningar
»Sampo Lappelill», Eos
Bonniers julkaisee runokokoelman *Ljungblommor* uusittuna laitoksena nimellä Sånger I
1861 Tyttäret Toini ja Eva sairastuvat tulirokkoon. »Toinis julafton» julkaistaan Eoksessa.
Dramatiska dikter. Första samlingen
1862 Rosa-tytär kuolee 5. huhtikuuta. Matkoja Ruotsiin ja Englantiin, missä Topelius käy Lontoon maailmannäyttelyssä.
Jatkokertomukset »Källan i Ljungars skog» ja »Ljungars vapen» sekä matkakirjeet »London-bref», Helsingfors Tidningar
Jatkokertomus »Toma hjertan», Nya Dagligt Allehanda
1863 Nimitetään 7. toukokuuta Suomen, Venäjän ja Pohjoismaiden historian varsinaiseksi professoriksi. Nya Theatern Helsingissä palaa toukokuun 7. ja 8. päivän välisenä yönä.
Jatkokertomus »Konungens handske», Nya Dagligt Allehanda
Jatkokertomus »Tant Mirabeau», Helsingfors Tidningar
1864 Valitaan vasta perustetun Helsingin Taiteilijaseuran puheenjohtajaksi ja hoitaa tehtävää vuoteen 1889.
1865 Ensimmäinen nide sarjasta Läsning för barn
1866 Alkaa julkaista kaunokirjallisia avustuksia Åbo Underrättelserissä. Helsingfors Tidningar ja Helsingfors Dagblad yhdistyvät nimellä Helsingfors Dagblad.
Läsning för barn, toinen nide
1867 Välskärin kertomusten (Välskärin juttuja) ensimmäinen osa ilmestyy suomalaisena käännöksenä. Aina-tytär menee 10. tammikuuta naimisiin maisteri, matematiikan opettaja Berndt Nybergin kanssa. Topelius nimitetään 6. maaliskuuta virsikirjakomitean jäseneksi.
Läsning för barn, kolmas nide
Jatkokertomus »Pastorsvalet i Aulango», Åbo Underrättelser
1868 Valitaan Länsisuomalaisen osakunnan inspehtoriksi. Kesäkuussa Topeliuksen äiti Sofia sairastuu lavantautiin ja kuolee pian. Vuoden kuluttua Topelius kirjoittaa runon »Min moder».
1869 Topeliuksen tyttären tyttö Karin Nyberg syntyy.
1870 Valitaan Suomen Muinaismuistoyhdistyksen ensimmäiseksi sihteeriksi. Ruotsalaisen Rouvasväenkoulun kouluneuvoston puheenjohtajaksi Helsingissä. Topeliuksen aloitteesta perustetaan Kevät-yhdistys pikkulintujen suojaksi.
Runokokoelma Sånger II. Nya blad
1871 Läsning för barn, neljäs nide
1872 Valitaan yliopiston vararehtoriksi.
En resa i Finland. Första serien (–1874)
1873 Kuddnäs myydään syyskuussa, ja Topelius kirjoittaa julkaisematta jääneen runon »Varför sålde du mig?».
1874 Matka Pietariin, missä Topelius edustaa yliopistoa varakansleri, kreivi Alexander Armfeltin 80-vuotispäivillä.
1875 Nimitetään tammikuussa yleisen historian professoriksi ja valitaan toukokuussa Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston rehtoriksi. Virsikirjakomitean jäsen 1875–1879. Syksyn ja talven Topelius viettää perheineen Välimeren rannikolla Ranskassa.
Läsebok för de lägsta läroverken i Finland. Andra kursen: Boken om Vårt Land
1876 Astuu yliopiston rehtorin virkaan kahdeksi vuodeksi.
1877 Valitaan filosofisen tiedekunnan promoottoriksi.
1878 Jättää rehtorin tehtävät ja saa valtioneuvoksen arvonimen.
1879 Muuttaa 28. toukokuuta Koivuniemeen Sipooseen.
Jatkokertomus »Ungdomsdrömmar», Nya Dagligt Allehanda
1880 Läsning för barn, viides nide
Vinterqvällar. I:1–2
1881 Vinterqvällar. II:1
Dramatiska dikter (osittain samoja kuin 1861)
1882 Vinterqvällar. II:2
1884 Topelius on mukana perustamassa kristillis-isänmaallista, suomenmielistä Finland-lehteä.
Läsning för barn, kuudes nide
1885 Emilie Topelius kuolee 14. marraskuuta. Topelius ilmaisee puolison kaipuunsa runossa »Noli me tangere», joka sisältyy kokoelmaan Ljung. Lastenlehti Nya Trollsländan alkaa ilmestyä.
1886 Saa Ruotsin Akatemian suuren kultamitalin. Oleskelee Saksan ja Sveitsin Alpeilla terveyttään hoitamassa.
Jatkokertomus »Planeternas skyddslingar», Finland ja Nya Dagligt Allehanda (–1888)
1887 Valitaan Länsisuomalaisen osakunnan kunniajäseneksi.
1888 Käy Tukholmassa täydentämässä tutkimuksiaan Planeternas skyddslingar -kirjapainosta varten.
1889 Runokokoelma Sånger III. Ljung
Planeternas skyddslingar ilmestyy kirjana
1890 Riemumaisteri promootiossa 30. toukokuuta.
1891 Eva-tytär solmii avioliiton ruotsalaisen taiteilijan Johan Axel Gustaf Anderssonin kanssa, joka vuonna 1904 ottaa nimen Acke.
Läsning för barn, seitsemäs nide
1892 Työstää kaksi lukua kuvateokseen Finland i 19de seklet. Finland-lehti lakkaa ilmestymästä.
1893 Topelius sairastuu vaikeaan mahakatarriin.
Evangelium för Barnen
1894 Saa lievän halvauskohtauksen.
1896 ylpyläkuuri Visbyssä.
Läsning för barn, kahdeksas nide
Vinterqvällar. III:1
1897 Riemutohtori promootiossa 31. toukokuuta.
Vinterqvällar. III:2
1898 Viettää 80-vuotispäiväänsä Helsingissä 14. tammikuuta. Kuolee Koivuniemessä 12. maaliskuuta. Haudataan Helsingin vanhalle hautausmaalle 21. maaliskuuta.