Historia ja maantiede

Kuvateokset

Topelius julkaisi teosta Finland framställdt i teckningar vihko kerrallaan vuosina 1845–1852 ruotsalaisen ja norjalaisen esikuvan mukaisesti. Se sisältää kertovia ja yksityiskohtaisia tekstejä Suomen historiasta, kansasta ja maisemista sekä 120 kotimaisten taiteilijoiden tekemää maisemalitografiaa. Teos loi perustan koko 1800-luvun vallinneelle käsitykselle suuriruhtinaskunnasta ja sen historiasta.

En resa i Finland on kotimaisten taidemaalarien kuvatauluista koottu teos, joka ilmestyi vuosina 1872–1874. Jokaisessa luvussa on kuva ja siitä kertova, Topeliuksen laatima kuvateksti. Edellisen teoksen romanttiset litografiat ovat tässä vaihtuneet yksityiskohtaisiin realistisiin teräspiirroksiin, jotka kuvaavat toisaalta maisemia ja toisaalta ihmisiä arkisissa askareissaan ja ympäristössään.

Finland i 19de seklet, alaotsikolla Framstäldt i ord och bild af finska skriftställare och konstnärer, on runsaasti kuvitettu koruteos, joka julkaistiin vuonna 1893 Leo Mechelinin aloitteesta. Kirjaan pyrittiin tiivistämään Suomen kehitys 1800-luvulla, ja se oli osa Mechelinin poliittista ohjelmaa, jonka tarkoitus oli perustella maan erityisasemaa Venäjän valtakunnassa. Teoksen laatimiseen osallistui 28 kirjailijaa, joista Topelius kirjoitti esipuheen ja ensimmäiset luvut »Landet» ja »Folket».

Nämä kolme kuvateosta esitellään seikkaperäisemmin edition osissa Finland framställdt i teckningar, En resa i Finland ja Finland i 19de seklet.

Lukukirjat

Topelius julkaisi vuonna 1856 teoksen Naturens Bok luonnontieteen perusopetusta varten. Sen jatko-osa, Boken om Vårt Land, ilmestyi vuonna 1875 ja seuraavana vuonna suomeksi nimellä Maamme kirja. Lukukirja sisältää kuvitettuja kertomuksia Suomen historiasta ja maantieteestä, kansasta, kielistä sekä henkisestä viljelystä alkaen kivikaudelta aina Aleksanteri II:n aikaan. Kirja esittelee tehokkaasti Topeliuksen kantavan ajatuksen Suomen yhteisestä suomalaisesta kansasta: »Kaikki sen pojat ja tyttäret muodostavat yhden kansan, mitä kieltä he sitten puhuvatkaan.» Boken om Vårt Land -lukukirjasta ilmestyi jatkuvasti uusia muokattuja painoksia, ja sitä käytettiin kansakouluissa 1950-luvulle saakka.

Lukukirjat esitellään tarkemmin edition osassa Naturens Bok och Boken om Vårt Land.

Akateemiset kirjoitukset ja luennot

Topelius kirjattiin Helsingin Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston opiskelijaksi vuonna 1833, ja hän lähti yliopistosta sen rehtorina vuonna 1878. Monet hänen kirjoituksistaan liittyvät suoraan yliopistoon. Hänen kirjallinen uransa alkoi pohjalaisessa osakunnassa, kun hän kirjoitti sen Joukahainen-kirjoitussarjaan. Topelius oli vuosikymmeniä yliopiston johtava tilapäärunoilija ja kirjoitti juhlarunoja niin promootioihin kuin muistojuhliin. Laajamittaiset promootiorunot heijastelivat Suomessa kulloinkin tapahtuneita ideologisia murroksia. Hänen lukuisissa juhlapuheissaan ja rehtorin avajaispuheissa luotiin samanlaisia katsauksia ideoihin ja yhteiskunnalliseen kehitykseen.

Suomen historian professorina toimiessaan Topelius kirjoitti muistiinpanoja vuosina 1854–1875 pitämiään luentoja varten. Lisäksi aineistoon sisältyy yleisen historian kurssi vuodelta 1872. Muistiinpanot käsittävät 3 500 käsikirjoitussivua. Hän hyödynsi aineistoa myös historiallisissa romaaneissaan ja kertomuksissaan.

Aineisto esitellään edition osissa Academica ja Föreläsningar i geografi och historia.