Suku

Topeliuksen isä, Zacharias Topelius vanhempi, oli lähtöisin Oulusta ja hänen äitinsä Sofia kuului Calamniuksen kauppiassukuun Uudestakaarlepyystä. Sukulaisilla oli tärkeä osa Topeliuksen elämässä, erityisesti hänen lapsuuden- ja nuoruuden vuosina.

Toppeliuksen suku

Topeliuksen isänisä Michael Toppelius toimi kirkkomaalarina Oulussa. Hän ja hänen vaimonsa Maria Magdalena Ocklawitz saivat yksitoista lasta, joista kahdeksan eli aikuisikään asti. Kolme pojista meni naimisiin ja sai lapsia. Vanhimmasta, Johan Gabrielista, tuli pappi ja Ilmajoen kappalainen. Sekä hän että kolme hänen neljästä lapsestaan kuolivat vuonna 1808. Zacharias-veli ryhtyi lääkäriksi ja asettui Uuteenkaarlepyyhyn, ja hänestä tuli Zacharias Topelius nuoremman isä. Ainoastaan hän ryhtyi kirjoittamaan sukunimensä yhdellä p:llä. Nuorimmasta pojasta Gustafista tuli niin ikään lääkäri, ja hän asettui Ouluun. Gustaf meni naimisiin Zacharias-veljensä kälyn Maria Calamniuksen kanssa. Kolme tytärtä, Margareta, Johanna ja Brita, pysyivät naimattomina ja asuivat Oulussa.

Zacharias Topelius vanh. opiskeli Turussa (mm. Henrik Gabriel Porthanin johdolla), Upsalassa sekä Lundissa ja valmistui lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi vuonna 1813. Hän työskenteli muun muassa välskärinä vuoden 1808 sodassa. Oulun läänissä tekemillään rokotusmatkoilla hän keräsi suomalaisia runolauluja, joita myös julkaisi. Vuonna 1811 hänestä tuli Uudenkaarlepyyn kaupunginlääkäri, ja vuonna 1812 hänet nimitettiin piirinlääkäriksi. Samana vuonna hän meni naimisiin Catharina Sofia Calamniuksen kanssa ja hankki kaksi vuotta myöhemmin huutokaupassa Kuddnäsin talon ja tilukset. Zacharias nuorempi syntyi vuonna 1818 ja Sofia-sisar vuonna 1820. Perheen kaksi vanhinta poikaa Johan ja Gustaf kuolivat pikkulapsina.

Topeliuksen serkut, Gustaf ja Maria Toppeliuksen lapset, viettivät kaikki pitkiä aikoja Kuddnäsissä tätinsä luona. Myös Johan Gabrielin poika Frans asui usein Kuddnäsissä ja oli Topeliuksen ensimmäinen kotiopettaja. Kun hän kuoli vain 35-vuotiaana, hänen tyttärestään Fannysta tuli Topeliuksen perheen kasvattitytär.

› Zacharias Topeliuksen isän suku (pdf)

Calamniuksen suku

Zacharias Topeliuksen äiti oli kauppias Samuel Calamniuksen ja Anna Sofia Backmanin tytär Uudestakaarlepyystä. Samuel Calamnius kuoli Sofia-tyttären ollessa vain viiden vuoden ikäinen, minkä jälkeen tämä kasvoi enimmäkseen varakkaiden isovanhempiensa Josef Calamniuksen ja Marghareta Skrifvarin luona. Sofiaa opetti hänen tuleva lankonsa Johan Gabriel Toppelius ja sen jälkeen hän kävi tyttöjen sisäoppilaitosta Tukholmassa.

Samuel Calamniuksen kuoleman jälkeen hänen leskensä solmi avioliiton kauppias Johan Turdin nuoremman kanssa. Tämä oli ollut Calamniuksen alainen. Turdin loi huomattavan omaisuuden, enimmäkseen laivaliikenteessä, ja hänestä tuli vähitellen raatimies ja kauppaneuvos. Topeliuksen äiti sai viisi sisarpuolta, joista kaksi eli aikuisiksi; heistä tuli tärkeitä nuorelle Topeliukselle. Gustaf Turdin meni 1831 naimisiin tukholmalaisen Emilie Backmanin kanssa. Emilietä seurasi Uuteenkaarlepyyhyn hänen nuorempi veljensä Henrik Backman, josta tuli Topeliuksen paras ystävä sen jälkeen, kun serkku Alexander Lithén oli kuollut keuhkotautiin 1831.

Topeliuksen täti Margareta Christina Calamnius solmi avioliiton kauppias Mathias (Matts) Lithénin kanssa. He saivat kaksitoista lasta, mutta vain tyttäret Rosalie ja Mathilda elivät aikuisikään. Nämä kaksi Lithénin siskosta kuuluivat Topeliuksen lähimpiin ystäviin. Mathilda oli Topeliuksen ikäinen ja hänen suuri nuoruudenrakkautensa. Topeliuksen »tätipuoli» Augusta Turdin meni 1834 naimisiin vapaaherra Carl Rosenkampffin kanssa. He asuivat Fabianinkadulla Helsingissä, ja lukukausien aikana Topelius kävi heidän luonaan lähes päivittäin.

Topelius siis kasvoi suuressa, varakkaassa porvarissuvussa, joka oli vahvasti verkostoitunut. Suku ja onnelliset kasvuvuodet Uudessakaarlepyyssä vaikuttivat koko hänen elämäänsä.

› Zacharias Topeliuksen äidin suku (pdf)

Lukuvihjeitä

Woldemar Backman, Ett bidrag till Nykarleby stads personhistoria. Borgare och borgarsläkter 1721–1857, Vasabladetin erillispainos, Vasa 1938.
Zachris Schalin, Kuddnäs. Skalden Z. Topelius’ forna hemgårds historia, Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 251, Helsingfors 1935.
Sukukirja. Suomen aatelittomia sukuja, toim. Axel Bergholm, Suomen muinaismuistoyhdistys 1901.