Johdanto

Eos

6 Lastenlehti Eos oli ensimmäinen laatuaan Suomessa, ja sitä julkaistiin vuosina 1853–1866.4Ensimmäinen näytenumero ilmestyi joulukuussa 1853. Muutaman vuoden tauon jälkeen Eos syntyi uudelleen vuonna 1893 Alli Trygg-Heleniuksen aloitteesta. Vuodesta 1926 lehteä on julkaissut Nykterhetsförbundet Hälsa och Trafik. Aloitteen lehden perustamisesta teki saksalaissyntyinen Julius Schorning, joka tarvitsi lisää painettavaa Turussa toimivalle kirjapainolleen.5Ks. Sonja Svenssonin artikkeli »’En barntidning utan ZT är som en kyrka utan prest!’ Zacharias Topelius och nordiska barntidningar», Taru ja totuus – Saga och sanning 2008, s. 131. Ennen ensinumeron ilmestymistä Topelius esitteli uutta lehteä Helsingfors Tidningariin kirjoittamassaan artikkelissa.6»Eos. Tidskrift för Barn», Helsingfors Tidningar 10.12.1853. Siinä hän ilmoitti, että Eosin oli määrä ilmestyä kaksi kertaa kuukaudessa ja lehti oli suunnattu 7–14-vuotiaille lapsille. Sen tarkoitus oli toimia vanhempien ja opettajien kanssa »yhteistyössä lapsen ymmärryksen kehittämiseksi ja sydämen jalostamiseksi». Lisäksi Eos pyrki sekä »valitsemaan lapsen näköpiiriin kuuluvia aiheita että esittämään niitä sellaisella tavalla, joka tuo ne selvästi lapsen näkyville». Topelius perustelee hyvän lastenkirjallisuuden tarvetta samoilla teeseillä, jotka hän esitteli sittemmin lastenkirjallisessa ohjelmassaan Helsingfors Tidningarissa syksyllä 1855 julkaistussa artikkelisarjassa »Om läsning för barn».7Ks. johdanto editioon Läsning för barn. Lehti innoitti vuorostaan Linköpingissä toiminutta Carl Anton Wetterberghiä (Onkel Adamia) perustamaan Linnea-lastenlehden.8Sonja Svensson, »Onkel Adams Linnea. Barnens tidning och vän i Linköping», Onkel Adam. Författaren och gården 2016, s. 74.

7 Topelius oli Eosin kantava voima, ja aluksi lehteä toimitti turkulainen lehtori Edvin Reuter. Toimitus kuitenkin vaihtui useaan otteeseen, ja lehden sisältö etääntyi yhä enemmän Topeliuksen ohjenuoranaan pitämästä lastenkirjallisesta ohjelmasta. Siksi Topeliuksen osuus myös pieneni vuosien mittaan.9Valfrid Vasenius, Zacharias Topelius. Hans lif och skaldegärning. Femte delen 1927, s. 508 f.

8 Vuonna 1853 ilmestyneen numeroimattoman näytenumeron alussa julkaistiin Topeliuksen runo »Lilla Emmas Morgonvisa». Tässä osaeditiossa on julkaistu seitsemäntoista teosta vuosilta 1854–1860, sekä »Skolbarnens sång» (Koululaisten laulu) vuodelta 1866.

Trollsländan

9 Topelius oli myös yksi Trollsländanin (1868–1873) taustavoimista mutta tähdensi, ettei kuulunut lehden toimitukseen vaan yksinomaan lähetti siihen materiaalia.10Z. T., »Trollsländan hälsar Sveriges Linnea», Trollsländan 4.12.1869. Näytenumero ilmestyi 14. joulukuuta 1867. Lehti ilmestyi kerran viikossa, ja sitä julkaisi kirjanpainaja Theodor Sederholm.11Sederholm julkaisi myös kirjan Smått folk, joka ilmestyi samana vuonna (1868). Trollsländanin ensimmäisessä numerossa julkaistiin satu »Trollsländan och Solstrålen», ja siinä esiteltiin sudenkorento, joka toimi kertojana aikakauslehdissä Trollsländan ja Nya Trollsländan samalla tavoin kuin Onkel Adam käytti Linnea-lehdessään tonttua.12Myös Topelius käytti myöhemmin »tonttua» tarinassa »Vill du blifva höfding?», Sländan 15.3.1896. Eos ja Trollsländan toimivat osittain samaan aikaan kuin Linnea, joka ilmestyi 1861–1871. Ks. Svensson 2016, s. 75.

10 Tähän osaeditioon sisältyy 21 Trollsländanissa julkaistua teosta. Joukossa on niin runoja kuin itsenäisiä tarinoita ja jatkokertomuksia. Valikoimassa on myös tekstejä Majföreningen-yhdistyksestä, jonka Topelius perusti julkaisemalla yhdistyksen säännöt Trollsländanissa 23. huhtikuuta 1870. Majföreningenistä, ks. edempänä »Majföreningen till små fåglars skydd».

Nya Trollsländan

11 Nya Trollsländan (1885–1892) perustettiin Topeliuksen aloitteesta, ja aluksi sitä toimitti Topeliuksen Toini-tytär yhdessä Alexandra Gripenbergin kanssa. Kaksi viimeistä vuotta Alta Dahlgren huolehti toimitustyöstä Gripenbergin sijaan. Näin lehden toimitus vaikutti Björkuddenissa. Lehteä julkaisi kaksi ensimmäistä vuotta K. E. Holm ja sen jälkeen G. W. Edlund. Sisällöltään Nya Trollsländan erosi aiemmista aikakauslehdistä siten, että siinä julkaistiin kirjoituksia luonnontieteellisistä aiheista, ja monet niistä olivat Topeliuksen käsialaa, kuten »Stjernhimmelen» (1885), »Huru snön värmer» (1885) ja »Nya upptäckter i naturen» (1887). Nämä kirjoitukset on suunnattu hieman vanhemmille lapsille kuin ne jotka otettiin kokoelmaan Läsning för barn. Myös Nya Trollsländanin lukevia nuoria esittävä tunnuskuva viittaa teini-ikää lähestyvään lukijakuntaan. Osaeditiossa Övrig barnlitteratur on Nya Trollsländanista yhteensä 27 tekstiä.

Sländan

12 Muutaman vuoden tauon jälkeen lasten aikakauslehden tekemistä jatkoivat Alta Dahlgren ja Vera Hjelt Sländan-lehdellään (1895–1899).13Tuohon aikaan Suomessa ilmestyi myös muita ruotsinkielisiä lastenlehtiä, kuten Sylvia. Sagor, Sånger och Skildringar för Barn och Ungdom 1879–1880 ja Ljungblomman. Illustrerad tidning för barn och ungdom 1882–1883, mutta Topelius ei kirjoittanut niihin. Kaksi vuotta myöhemmin Hjelt erosi toimituksesta, ja hänen tilalleen tulivat Toini Topelius ja Topeliuksen tyttärenpoika Mikael Nyberg. Zacharias Topelius kirjoitti Sländaniin muutamia teoksia, joista useimmat julkaistiin kokoelmassa Läsning för barn. Sländanissa ilmestyi myös uusintajulkaisuina aiemmin Nya Trollsländanissa ilmestyneitä teoksia. Tähän editioon sisältyy Sländanista kolme teosta, muun muassa vuonna 1854 kirjoitettu »Toinis vaggvisa», joka julkaistiin ensimmäisen kerran Topeliuksen 80-vuotispäivänä tammikuussa 1898 ja aiemmin julkaisematon runo »Läxor för lifvet», joka julkaistiin yhdeksän kuukautta kirjailijan kuoleman jälkeen.

Muut aikakauslehdet

13 Säännöllisesti vuoden mittaan ilmestyvien aikakauslehtien lisäksi Topeliuksen teoksia julkaistiin monissa joululehdissä sekä uudelleenjulkaisuina että uusina teoksina.14Sonja Svensson, »’En barntidning utan ZT är som en kyrka utan prest!’ Zacharias Topelius och nordiska barntidningar», Taru ja totuus – Saga och sanning 2008, s. 136 f. Kahdeksan tämän osaedition teoksista on julkaistu suomalaisissa joululehdissä vuosina 1870–1897, esim. »Amys tanke om ljuset» (Julkalender för de unga 1870), »Guds englars vakt» (Julbudskap för barn 1890) ja »Marias frågor» (Barnens jul 1897).

14 Eos-lehti perustettiin uudelleen vuonna 1893, kustantajanaan Lärarföreningen för Hälsa och Nykterhet ja toimittajana Alli Trygg-Helenius.15Ibid. Tähän osaeditioon sisältyvä runo »Jul» julkaistiin ensimmäisen kerran Eosissa vuonna 1897.16Lisää tietoa Alli Trygg-Heleniuksesta ja Topeliuksesta, ks. Svensson 2008, s. 136 ff.

15 Topeliuksen teoksia luettiin ahkerasti myös Ruotsissa, mistä oli usein kiittäminen lastenlehden toimittajaa Alli Trygg-Heleniusta, joka välitti jo julkaistuja tekstejä pohjoismaisille kollegoilleen.17Ibid. s. 145. Tähän osaeditioon sisältyy runo, joka oli kirjoitettu yksinomaan ruotsalaisille lukijoille »Till Sveriges barn från fattiga barn i Finland» julkaistiin Linneassa vuonna 1863 kiitoksena avusta, jota Suomi oli saanut Ruotsista katovuoden aikana.

Barnträdgården (1853)

16 Ensimmäinen Topeliuksen kääntämä teos oli valikoima vapaasti muokattuja satuja Grimmin veljesten kokoelmasta Kinder- und Hausmärchen (ensimmäinen osa 1812, toinen osa 1815). Käännös ilmestyi nimellä Barnträdgården. Små Berättelser och Dikter för den första ungdomsåldern, vuonna 1853 Waseniuksen kustantamon julkaisemana, ja siinä oli kuusi värillistä kuvataulua. Kirjassa on 20 satua ja runoa sekä kokoelma arvoituksia.

Barndomsbilder (1862) ja Smått folk (1868)

17 Topelius käänsi ja muokkasi myös kuvittaja Oskar Pletschin (1830–1888) läpimurtoteoksen Die Kinderstube vuodelta 1860. Barndomsbilder sisältää 36 kuvitettua runoa, se painettiin F. A. Brockhausin kirjapainossa Leipzigissa, ja sen julkaisivat Waseniuksen kustantamo (Helsinki) ja Albert Bonnierin kustantamo (Tukholma). Runojen kirjoittajaa ei mainita saksankielisessä alkuteoksessa. Pletschistä tuli suuri esikuva sekä Saksassa että ulkomailla, ja hän oli opiskellut Dresdenin kuninkaallisessa taideakatemiassa. Hänet tunnettiin pittoreskista ja romanttisesta tyylistään maalaisidylleineen, ja hän kuvasi elämää vailla tekniikan uusimpia saavutuksia. Tuottelias Pletsch nousi pian suureen suosioon ja julkaisi useita kuvitettuja lastenkirjoja, kuten Kleines Volk 1865.18»Oscar Pletsch», Sächsische Biografie: http://saebi.isgv.de/biografie/Oscar_Pletsch_(1830-1888).

18 Jouluksi 1868 Theodor Sederholmin kustantamo julkaisi kuvakirjan Smått folk, jonka säkeet oli kirjoittanut Topelius. Käännös sisältää valikoiman kuvituksia ja säkeitä Pletschin kirjasta Allerlei Schnik-Schnak vuodelta 1866.19Allerlei Schnik-Schnak. Mit 48 Originalzeichnungen von Oscar Pletsch, Leipzig: Alphons Dürr 1866. Smått folk arvioitiin Helsingfors Dagbladissa ja Trollsländanissa20»Ny barnlitteratur», Helsingfors Dagblad 21.12.1868, »Smått folk», Trollsländan 12.12.1868 ja »Böcker för barn», Trollsländan 19.12.1868.. Kummassakin huomio kiinnittyi siihen, että Smått folk oli ensimmäinen teos, jonka kuvitukset oli kaivertanut kotimainen taiteilija, Oskar Sederholm. Åbo Underrättelser siteeraa Helsingfors Dagbladissa 24.12. julkaistua arviota ja lisää, että on »harmi ettei tämä arvokas lastenkirja ilmestynyt sen verran aiemmin, että se olisi ehtinyt tänne jouluksi». Joulun 1869 alla teoksesta ilmestyi Julius Krohnin (1853–1888, nimimerkki Suonio) suomennos Pienokaiset, joka perustuu teokseen Smått folk.

Barnens sommar på landet I (1878) ja Barnens sommar på landet II (1879)

19 Parhaiten alttaritauluistaan tunnettu Alexandra Frosterus-Såltin (1837–1916) kuvitti kaksi kirjaa: Barnens sommar på landet I (1878) ja Barnens sommar på landet II (1879). Niissä kummassakin on viisitoista piirrosta, ja Topelius kirjoitti niihin runomuotoiset kuvatekstit. Kirjoissa kuvaillaan kaikenlaisia varakkaiden perheiden lasten kesäpuuhia. Åbo Underrättelser luonnehtii ensimmäisen kirjan arvioissaan Frosterus-Såltinin kuvituksia »yleisesti ottaen kauniiksi ja viehättäviksi» sekä Topeliuksen säkeitä »suurenmoisiksi».21»Litteratur», Åbo Underrättelser 23.12.1878. Myös Finsk Tidskriftin arvostelijan mielestä Topelius on onnistunut tulkitsemaan lapsen ajatuksia ja tunteita.22»I Bokhandeln», Finsk Tidskrift 6/1878, s. 493. Toisesta kirjasta kirjoitetaan samassa lehdessä, että kuvittajaa on »saatellut runoilija, joka ymmärtää häntä niin hyvin ja auttaa häntä lausumaan julki sen mikä jäisi köyhemmältä kynältä sanomatta».23»I Bokhandeln», Finsk Tidskrift 6/1879, s. 495 f.

En barndomsdag (1879)

20 Vuonna 1877 kaksi saksalaista hovivalokuvaajaa, M. Scherer ja H. Engler, julkaisivat valokuvilla kuvitetun lastenkirjan Ein Tag aus dem Kinderleben (Dresden 1877), jossa käytettiin ensimmäistä kertaa uutta valopainomenetelmää.24Otto Brunken, Handbuch zur Kinder- und Jugendliteratur. Von 1850 bis 1900 2008, s. 192. K. E. Holmin kustantamo julkaisi kirjan Topeliuksen laatimin säkein vuonna 1879 nimellä En barndomsdag. 6 bilder ur verkligheten. Suomen lehdet kiinnittivät huomiota kirjan hienoon ulkoasuun, »joka kuitenkin sopi paremmin salongin pöydälle kuin lastenkamariin».25»Julbok», Helsingfors 25.11.1879. Valokuvat saivat osakseen paljon kiitosta, vaikka »niiden todellisuus ei ihan [olekaan] vanha tuttu»,26»I Bokhandeln», Finsk Tidskrift 6/1879, s. 495. ja Åbo Underrättelserin arvostelijan mielestä niitä ei ole »piirretty välittömien tilanteiden mukaan kuten Pletschin ja hänen monien hänen seuraajiensa kuvat vaan järjestetty valmiiksi ja sitten valokuvattu».27»Jul-literatur för barn och ungdom», Åbo Underrättelser 8.12.1880. Kuvitukset ovat huomion keskipisteenä, ja Topeliuksen säkeitä pidetään arvokkaana lisänä.

Annas sommar (1895)

21 Annas sommar. Annan kesä (1895) on kaksikielinen portfoliojulkaisu, jossa on kahdeksan taiteilija Hanna Frosterus-Segerstrålen (1867–1946) akvarellia ja Topeliuksen kirjoittama tekstiarkki, jossa on kahdeksanrivinen säkeistö joka kuvasta. Säkeistöt oli suomentanut Kaarlo Forsman. Kirjan julkaisi Werner Söderström, joka oli myös julkaissut Läsning för barnin (1886–1897) suomennoksen. Hanna Frosterus-Segerstråle oli opiskellut Pariisissa ja tunnetaan parhaiten palkituista lapsiaiheisista tauluistaan.

Sagor I–IV-kokoelmassa julkaistut teokset

30 Perustekstit teoksista »Företal», »William Sellsing och hans katt» ja »Sagan om Jättarne och Kung Autio» ovat Åbo Akademin kirjaston omistamasta kirjasta Sagor af Z. Topelius. Första samlingen, Helsingfors: Gröndahl 1847 (1420402889, IV b, Arkivex.). Sivut on leikattu ja niiden koko on 12,8 × 9,9 cm, niin että ne vastaavat kooltaan formaattia 32:o. Kirjassa on 100 sivua, ja sen kollaatiokaava on 8:o π1 π3 1–28 38(33+χ1) 4–68 72. Kirjan väliin on sidottu kaksi paksummalle paperille painettua lehteä, joista kummallakin on neljä pientä kuvitusta. Kappale sisältää useita Calamniuksen perheen nimikirjoituksia.

31 Teosten »Wirststolpen» ja »Allhelgona-natten» perustekstit ovat Åbo Akademin kirjaston omistamasta kirjasta Sagor af Z. Topelius. Andra samlingen, Helsingfors: Gröndahl 1848 (1420402927, IV b 1, Topelius). Kappale on kulunut, ja vihkot ovat osittain irronneet sidoksesta. Sivut on leikattu, ja sivukoko on 14,3 × 8,9 cm, mikä vastaa kokoa 32:o. Kirjan 120 sivua on sidottu kuuteen vihkoon, joista kussakin on kuusi lehteä, ja sen kollaatiokaava on 6:o π1 π1 1–36 46(42+χ1) 56 66(64+χ1) 76(72+χ1) 8–106 χ1. Kokoelman väliin on sidottu neljä kartonkimaiselle paperille painettua lehteä, joilla on värilliset kokosivun kuvitukset. Viimeisen lehden rectopuolella on sisällysluettelo ja versopuolella korjaukset.

32 Teosten »Pariser Hatten» ja »Ljustjufven» perustekstit ovat Åbo Akademin kirjaston omistamasta kirjasta Sagor. Tredje samlingen, Helsingfors: Finska litteratur-sällskapets tryckeri 1849 (1421060314, IV b, Topelius Arkivex). Sivut on leikattu, ja sivukoko on 15,3 × 9,5 cm. Kirjan 130 sivua on sidottu yhteentoista vihkoon, ja sen kollaatiokaava on 6:o π1 1–76 86(83+χ1) 9-106 115 χ1. Kirjan viimeisen lehden rectopuolella on sisällisluettelo ja versopuolella korjaukset. Kirjan kolmesta kuvituksesta on tässä kappaleessa vain yksi, kuvitus satuun »Tomtegubben i Åbo Slott». Kuvitukset on painettu hieman paksummalle paperille, ja ne on osittain väritetty.

33 Teosten »Blomstertinget» ja »Fotspåren i berget» perustekstit ovat Åbo Akademin kirjaston omistamassa kirjassa Sagor. Fjerde samlingen, Helsingfors: Finska litteratur-sällskapets tryckeri 1852 (1420402937, IV b 1, Topelius Arkivex.). Kappale on nidottu. Takapuolelle on merkitty hinta, 50 hopeakopeekkaa. Sivuja ei ole leikattu, ja sivukoko on 17,2 × 10,3 cm. Teokseen sidotut, paksummalle paperille painetut kuvituslehdet ovat hieman pienempiä ja niiden koko vaihtelee hieman mutta on n. 16 × 10 cm. Kirjassa on 122 sivua, ja sen kollaatiokaava on 12:o π1 111(15+χ1) 212 312(36+χ1) 412(43+χ1) 512(59+χ1) 61 χ1. Kirjan väliin on sidottu neljä lehteä, joille on painettu värillisiä kokosivun kuvia. Viimeisen lehden rectopuolella on sisällysluettelo ja versopuolella korjauksia.

Eosissa, Trollsländanissa, Nya Trollsländanissa och Sländanissa julkaistut teokset

34 Lastenlehdissä Eos, Trollsländan, Nya Trollsländan ja Sländan julkaistujen teosten perusteksteinä on käytetty kappaleita, jotka on julkaistu digitaalisesti Kansalliskirjaston digitaalisessa kokoelmassa Finskt Historiskt Tidningsbibliotek.

35 Aikakauslehti Eos (Åbo stentryckeri) koostuu kahdesta taitetusta arkista, ja siinä on kahdeksan sivua. Sivukoko on 26,5 × 19,1 cm. Ensimmäistä sivua koristaa kuva Eos-jumalattaresta auringon noustessa. Jumalattaren olalla on soihtua pitelevä kerubimainen hahmo.

36 Aikakauslehti Trollsländan (Helsingfors, Theodor Sederholm) koostuu kahdeksaksi sivuksi taitetusta arkista, ja sen sivukoko on 20,4 × 12,8 cm. Otsikkovinjetti vaihtelee eri vuosina. Ensimmäisenä vuonna lehteä koristi kuva, jossa kaksi korentoa lentää rannalla. Myöhemmissä numeroissa on kaksi erilaista vinjettiä, toinen vuosina 1869–1870 ja toinen vuosina 1871–1873. Kahdelle jälkimmäiselle yhteistä on se, että molemmat kuvaavat lapsiryhmää ja kummassakin poika yrittää pyydystää korennon myssyynsä.

37 Myös Nya Trollsländan (Helsingfors, Hufvudstadsbladets tryckeri) koostuu kahdeksaksi sivuksi taitetusta arkista. Muilta osin lehden ulkoasu vaihtelee. Ensimmäisenä vuonna lehdessä käytetään samaa vinjettiä kuin Trollsländanin viimeisissä numeroissa, ja sivukoko oli 25,5 × 20,4 cm. Seuraavina vuosina (1886–1889) lehdellä oli Jenny Nyströmin piirtämä vinjetti, ympyrä, jonka keskellä oli kuvattuna pieni lukeva lapsi. Lehti painettiin hieman aiempaa tukevammalle ja valkoisemmalle paperille, ja sen sivukoko oli 24,7 × 16,2 cm. Vuodesta 1890 alkaen käytettiin Anna Vengbergin kuvitusta, joka esitti ylioppilasta lukemassa lehteä kahdelle nuorelle naiselle ja lapselle. Kehän ympärille oli piirretty lentäviä sudenkorentoja. Lehden sivukoko on 25,3 × 17,5 cm.

38 Sländan (Helsingfors, F. Tilgmann) muistuttaa muodoltaan aiempia lehtiä, ja siinä on useimmiten kahdeksan sivua, vaikka poikkeuksiakin esiintyy. Lehden sivukoko on 27,0 × 18,5 cm, ja se on painettu valkoiselle paperille. Vinjetti esittää siivekästä keijua, joka lentää sudenkorennon selässä, ympärillään kukkivia vanamoita. Vinjetin on signeerannut J. A. G. Acke.

Muut

39 »Amys tanke om ljuset», Julkalender för de unga, Helsingfors 1870; Svenska litteratursällskapets bibliotek (Top3/F7894), 92 s., sivukoko 14,1 × 10,5 cm, leikkaamaton keltainen vihko, jonka formaatti on 8:o.

40 Annas sommar. 8 akvareller för barnkammaren af Hanna Frosterus-Segerstråhle, Borgå: Werner Söderström 1895; Svenska litteratursällskapets bibliotek (85 Top); teokseen kuuluu kartongille painettu kansikuva sekä yhdeksän irtolehteä: nimiölehti, kuvatekstit sekä seitsemän värillistä kuvataulua (47,2 × 61,5 cm).

41 Barndomsbilder af Oskar Pletsch. Öfversättning och Bearbetning af Z. T. Med trettiosex bilder, Helsingfors: Wasenius & Co. 1862; Kansalliskirjaston digitoima kappale.

42 Barnträdgården. Små Berättelser och Dikter för den första ungdomsåldern. Fria bearbetningar efter tyskan, Helsingfors: Wasenius & co. 1853; Kansalliskirjaston digitoima kappale.

43 »Barnen och Julgranen», Julhälsning 1897; Kansalliskirjaston digitoima kappale.

44 Barnens sommar på landet I, 1878; Kansalliskirjaston digitoima kappale.

45 Barnens sommar på landet II, 1879; Kansalliskirjaston digitoima kappale.

46 »Den heliga natten», Sländans julblad 1886; Kansalliskirjaston digitoima kappale.

47 En barndomsdag. 6 bilder ur verkligheten af M. Scherer och H. Engler, Helsingfors: K. E. Holm 1879; Svenska litteratursällskapetin kirjasto (Top1/F20475), 7 s., 35,0 × 27,5 cm.

48 »En ny tid», Finlands djurskydd. Tidskrift för djurskyddsföreningarna i Finland 1897; Kansalliskirjaston digitoima kappale.

49 »Guds englars vakt», Julbudskap för barn 1890, Helsingfors: Svenska litteratursällskapetin kirjasto (Top3/F23319), 8 s., 34,7 × 25,2 cm.

50 »Herren är vår helsa», Julhelsning 1891; Kansalliskirjaston digitoima kappale.

51 »Julpsalm», Julhelsning 1889; Kansalliskirjaston digitoima kappale.

52 »Marias frågor», Barnens jul 1897; Kansalliskirjaston digitoima kappale.

53 »Naturens Döttrar», Läsning för barn. Fjärde boken, Helsingfors: G. W. Edlunds förlag 1871; Svenska litteratursällskapetin kirjasto (Top1/F85087).

54 »Näktergalen», Sylvias majblad 1897; Kansalliskirjaston digitoima kappale.

55 »Skapelsen suckan», Sylvia 5/1896; Kansalliskirjaston digitoima kappale.

56 »Sländan och tomtarne», Sländans julblad 1897; Kansalliskirjaston digitoima kappale.

57 Smått folk. 11 teckningar av Oskar Pletsch, Helsingfors: G. W. Edlund 1875; Kansalliskirjaston kokoelma (1201021388), sidottu kappale, kanteen on merkitty nimi, kirjapaino, vuosiluku ja painopaikka; pittoreski kuva kolmesta lapsesta aidan ääressä; 10 lehteä.

58 »Till Sveriges barn från fattiga barn i Finland», Linnea, Norrköping 1863; Kungliga biblioteketin kappale.

59 »Vill du vara vår vän?», Jultomten 1887; Kansalliskirjaston digitoima kappale.

60 »Våra egna», Sylvias Topeliiblad 1/1898; Kansalliskirjaston digitoima kappale.

Muita kollaatiokappaleita

66 »Amys tanke om ljuset», Julkalender för de unga, Helsingfors 1870; Åbo Akademin kirjasto.

67 Barnens sommar på landet I, 1878; Svenska litteratursällskapetin kirjasto.

68 Barnens sommar på landet II, 1879; Svenska litteratursällskapetin kirjasto.

69 En barndomsdag. 6 bilder ur verkligheten af M. Scherer och H. Engler; Åbo Akademin kirjasto.

70 »Guds englars vakt», Julbudskap för barn 1890; Åbo Akademin kirjasto.

71 »Marias frågor», Barnens jul 1897; Åbo Akademin kirjasto.

72 »Naturens Döttrar», Läsning för barn 4, Helsingfors: G. W. Edlunds förlag 1871; Svenska litteratursällskapetin kirjasto (Top1/F6969).

73 »Näktergalen», Sylvias majblad 1897; Svenska litteratursällskapetin kirjasto (Top3/F15231).

74 »Sländan och tomtarne», Sländans julblad 1897; Åbo Akademin kirjasto. Sidottu yhteen muiden Sländanin numeroiden kanssa.

75 »Vill du vara vår vän?», Jultomten 1887; Åbo Akademin kirjasto.

76 Seuraavista teoksista on löytynyt vain yksi kappale, ja siksi kollaatio on suoritettu verraten perustekstiin:

77 Barndomsbilder (1862)

78 »Till Sveriges barn från fattiga barn i Finland» (Linnea 1863)

79 Smått folk (1868)

80 »Den heliga natten» (Sländans julblad 1886)

81 »Julpsalm» (Julhelsning 1889)

82 »Herren är vår helsa» (Julhelsning 1891)

83 Annas sommar (1895)

84 »Skapelsens suckan» (Sylvia 1896)

85 »En ny tid» (Finlands djurskydd 1897)

86 »Barnen och Julgranen» (Julhälsning 1897)

87 »Våra egna» (Sylvias Topeliiblad 1898)